Kevään ääniä

Arktinen ilmanala tuntuu pitävän otteensa. Päivällä auringon lämmittämänä lämpötila kohoaa plussan puolelle, mutta yöllä pakkanen kiristyy yli kymmenen asteen tietämille. Kaikille hiihtourheilun ystäville aurinkoiset maaliskuun päivät ovat tarjonneet hienoja hiihtokelejä. Viikinäisten pelloille ja lammen jäälle on vedetty koneella hienot ladut.

Upeat hiihtokelit ja valmiit ladut

Lähdin kävelylle viikinäisten lampien ympäri ja sieltä eteenpäin Raumankorpeen pururadan metsikköön. Talven hiljainen metsä on pikku hiljaa vaihtumassa lintujen äänien täyttämäksi. Matkan varrella oli tasaisin väliajoin puussa keltasirkku laulamassa oman reviirinsä merkiksi. Raumankorven männyn latvasta yhytin myös tämän kauniin tiklin laulamasta kevään saapumista.

Tikli (Carduelis carduelis)

Viikinäisten musta

Lähdin ulkoiluttamaan kameroita sillä mielellä, että saisin dokumentoitua kuvin, miten luontopolun rakentaminen oli edistynyt. Näitti siltä, että työ oli viimeistelyä vaille valmis. Ainoastaan pieni pätkä polkua oli jäänyt tekemättä. Kohdat, jotka keväisin ja kesällä ovat kosteita, on varmaankin tarkoitus ylittää pitkospuita pitkin. Raaka-aineet ovat vielä pinoissa eikä niitä ole aseteltu niille kuuluville paikoille. Luultavasti asennus odottaa lumien sulamista.

Sorastettu polku päättyy tähän, mutta jatkuu kapean polun päässä sorastettuna.

Tämä paikan ohitettuani törmäsin kauniiseen mustaan lintuun, joka hakkasi lastuja irti rantakoivusta kuin alueella ennen ollut majava ikään. Palokärki etsi koivun kuoren alta vatsan täytteeksi toukkia. Parhaimmillaan olin palokärjestä vain 1,5 metrin päässä ja siitä huolimatta lintu jatkoi työtään ja välillä vain loin silmäyksen kameran takana seisovaan kummajaiseen. Sain linnusta moninkertaisesti paremman kuvan otetuksi kuin viime syksynä. Silloinen kuva oli heittolaukauksena kaukaa otettu kuva huonossa valossa. Nyt jäi aikaa jopa säätöjen tekemiseen.

Viikinäisten "pataässä" palokärki (Dryocopus martius) työssään

Lammenrannan kävelypolun rakennus

Jo aikaisemmin tein havainnon siitä, että kaupunki rakentaa molempien lampia kiertävää kävelyreittiä. Puita oli jo kaadettu lammen toiselta puolelta ja nyt näytti siltä, että rakentaminen oli lähtenyt toden teolla käyntiin. Myös lammen toisella puolella oli kaatunut puita ja kaivinkone oli jäänyt odottamaan seuraavaa arkipäivää ja töiden jatkumista.

Viikinäisten lammen toisen reunan sorastettu kävelypolku

Polulle oli jo levitetty sepeliä ja luultavasti polun rakentamisen jatkuisi myös lammen toisella puolella, josta oli jo puita kaadettu ja paikalle oli tuotu ojien ylityksiin rumpuputkea ja pitkospuiden tekemiseen tarvittavaa puutavaraa.

Ulkoilutin olallani kameraa siinä toivossa, että olisin saanut muutaman lintukuvan otetuksi, mutta päästyäni Raumankorpeen asti alkui taivaalta tulla lunta kirjaimellisesti vaakasuoraan. Lintujen ääniä ei kuulunut ja sää oli niin surkea, että se piti jopa koiran ulkoiluttajat sisällä. Itsekin piti keskittyä suojaamaan arvokasta kalustoa saamasta liikaa lunta päälleen.

Näkymä Suntinojan ylittävältä sillalta Viikinäisten lampien suuntaan
ankarassa lumipyryssä