Uusi ruokintateline tuntuu houkuttelevan lintuja pihapiiriin varsin tehokkaasti. Lintulajeja on nähty telineen läheisyydessä kymmenen. Talven kuluessa luulen määrän vain lisääntyvän. Eri lajit käyttäytyvät myös hieman toisistaan poikkeavalla tavalla. Ura, jossa siemenet ovat, on sen verran leveä, että pikkulintu mahtuu siihen väliin. Viherpeippo, pikkuvarpunen ja varpunen tuntuvat pitävän siitä. Ne menevät rakoon ja syövät siemeniä kaikessa rauhassa. Ainoa huolen aiheeni tässä on hygienia eli on vaarana, että lintu ulostaa ruokansa päälle. Toistaiseksi en ole nähnyt linnun ulosteita ruoan joukossa. Jos ongelmaa alkaa esiintymään niin silloin pitää harkita uran kaventamista.
 |
| Pikkuvarpuset rinnakkain ruokailun lomassa |
 |
| Nuori viherpeippo |
 |
| Koiras- ja naarasvarpunen |
Peippokoirasta en ole nähnyt kertaakaan itse ruokintalaitteella. Peippo tuntuu etsivän ravintonsa mieluummin maasta. Lintuja käy sen verran runsaasti telineellä, että muutamia siemeniä väistämättä putoaa myös maahan. Toinen maata kuoputtava laji on fasaani, joka etsii maasta siemeniä. Näytti linnulle maistuvan myös maahan pudonnut omenakin.
 |
| Peippokoiras ruokailee mieluiten maassa |
 |
| Fasaanikoiras, jonka kauluksen höyhenet jo selvästi haalistuneita |
Selvästi runsalukuisin lintulaji on talitiainen. Myös sinitiaiset käyvät ahkerasti lintulaudalla. Tali- ja sinitiainen ottavat yleensä siemenen suuhunsa ja siirtyvät sitten läheisen pensaan tai puun oksalle naputtelemaan siementä, jotta saavat varsinaisen siemenen erotettua kuoresta.
 |
| Talitiainen on runsaslukuisin lintulaudan vieraista |
 |
| Varpunen taitaa sanoa: "Hei kaverit siellä ylhäällä, pudottakaa jotakin tänne alaskin!" |
 |
| Viherpeippokoiraan juhlapuku on jo selvästi haalistunut |
Tulipa huudahdettua oikein ääneen:"Täällä on järripeippo." Jo muutaman päivän ruokintalaitteella on viihtynyt järripeippokoiras, jonka arvelisin olevan ensimmäisen vuoden koiras. Lintu käy välillä sekä itse ruokintalaitteella tai sitten etsii ruokansa maasta. Tästä lajista olen erityisen iloinen, koska tätä lajia tulee harvoin muutenkaan nähtyä. Nyt sitä pääsee katsomaan ihan aitiopaikalta.
Yllä olevasta kuvasta näkyy myös viimeisin "tuunaus", jonka tein lintulautaan. Olen huomannut, että yksittäinen harakka on myös vieraillut lintulaudalla. Se ahmii suunsa täyteen siemeniä ja lähtee sitten matkoihinsa. Päädyin rakentamaan lipan koska huomasin, että harakka käyttäytyi agressiivisesti muita lintuja kohtaan. Se lennähti ruokintalaitteen katolle ja pudottautui sieltä urassa ruokailleen viherpeipon niskaan niin, että höyhenet vain pöllähtivät. Parivaljakko lensi vierekkäin tiehensä ja se miten siitä lopulta kävi jäi arvoitukseksi. Toivon mukaan lippa estää lintua mahtumasta enää ruokailemaan lintulaudalla. Lisäksi se suojaa pienempiä lintuja ylhäältä tuleviltä hyökkäyksiltä. Lippaa voi joutua ehkä hieman pidentämään. Lipan toimivuutta ei ole vielä päässyt näkemään.
