Olen tässä muutaman kuukauden tarkkaillut lähialueiden lintuja ja tehnyt muutaman tyhjän reissun metsiin näkemättä ainoatakaan siivekästä. Vanhoilla sananlaskuilla on yleensä vinha perä, kuten "ei kannata mennä merta edemmäs kalaan". Sain kokea tämän, kun olin tekemässä etäpäivää kotitoimistolla ja kello oli juuri tullut 11.00. Sivusilmällä näin liikettä työhuoneeni ikkunasta näkyvässä koristepajussa - lintu oli viherpeippo. Samassa väliaidan koristemarja-aroniaan ilmestyi kuin tyhjästä joukko tilhiä. Maassa hyppelehti myös räkättirastaita, jotka hamusivat samoja marjoja. Kävin samalla kurkistamassa ikkunasta myös kaksi ruokintalaitetta ja niissä kävi myös kova kuhina. Tuntui kuin pihapiiri olisi yht'äkkiä täynnä lintuja. Tunnistin ainakin seuraavat lajit: tilhi, viherpeippo, keltasirkku, kottarainen, talitiainen, sinitiainen ja räkättirastas. Lisäksi takapihan rajan takana olevassa metsikössä oli lintuja koivun siemenien kimpussa. Olin tunnistavinani ne urpiaisiksi, mutta varmasti en pysty sitä sanomaan, koska kiikareiden suurennus ei riittänyt näkemään riittävän kauas. Linnut katosivat kuin taiottuina juuri ennen klo 12.00.
 |
| Kuva viherpeiposta (Carduelis chloris) otettuna ikkunan lasin läpi |
Pihassa nähtyjen eläinten joukon täydensi myös pulskassa kunnossa ollut rusakko, joka oli lepäämässä ensin pihassa kasvavan koreanpihdan juurella, kunnes lähti jostakin pelästyneenä liikkeelle ja päätti sitten ottaa jalat alleen. Siinä meni kokonainen ruokatunti pihapiirin eläimiä tarkkaillessa ja ehdin juuri ja juuri syömään pikaisen keittolounaan ennen töiden jatkamista.
 |
| Rusakko (Lepus europaeus) |
