Vierailen usein kirjastossa, kun lainaan lapsille lukemista. Samalla sattuu löytymään myös itseä kiinnostavia niteitä. Viimeisin käteeni tarttunut kirja oli Juha Laaksosen Pihan linnut ja pöntöt - eloa pihapiiriin. Kirja kertoo pöntöissä ja muissa ihmisten rakentamissa asumuksissa viihtyvistä lintulajeista. Erityisesti se kertoo vinkkejä kokeneiden pöntöttäjien toimesta, mitä erityispiirteitä kunkin lintulajin kohdalla on.
 |
| Juha Laaksosen Pihan linnut ja pöntöt |
Opin esimerkiksi sen, että pikkuvarpusen pönttöä ei kannata tyhjentää syksyllä, jos pöntössä ei ole kuolleita linnunpoikasia. Tiesin, että toisessa keväällä asentamassani pöntössä pesi pikkuvarpunen. Kävin katsastamassa kummankin pöntön ja toinen oli tosiaan ollut asuttuna, mutta toisessa ei oltu pesitty. Jätin asutun pesän tyhjentämättä, jotta pikkuvarpunen pesisi samassa pöntössä myös seuraavana keväänä. Pikkuvarpunen käyttää pesää myös talvella. Pikkuvarpuset tekevät pesänsä heinistä, jonka ne sitten vuoraavat höyhenillä ja untivilla. Pallomaisen pesän keskellä on lentoaukko.
 |
| Pikkuvarpusen pesä |
Kirja innoitti tekemään useampia pönttöjä eri lajeille. Sain apua pöntönrakennuksessa myös jälkikasvulta. Varsinkin poika oli varsin innokas naulaamaan vaikka iso vasara painavalta tuntuikin. Ensimmäinen rakentamani pönttö oli västäräkkiä varten suunniteltu pönttö. Pönttö muodostui kahdesta eri osasta. Toiseen osaan porattiin lentoaukko ja sen jälkeen ns. eteisen ja varsinaisen pesän väliin tehtiin koroke. Kirjan mallista poiketen tein pöntön katosta vinon ja etuseinästä ylöspäin avautuvan alaspäin avautuvan sijaan.
 |
| Pesän osia erottava välilevy estää ilmeisesti näkyvyyden suoraan pesään lentoaukosta |
 |
| Kirjassa mainittiin, että västäräkkiä ei ole saatu pesimään puussa olevaan pönttöön, joten pönttö kannatti sijoittaa seinään |
Koska viikonvaihteen ilmat eivät paljon innostaneet harrastamaan ulkoliikuntaa tai linturetkeilyä, päädyin tehtailemaan lisää lintupönttöjä kotoa löytyvistä puu- ja vaneripaloista. Sain aikaiseksi kaiken kaikkiaan 5 pönttöä. Kaksi olivat perinteisempiä pönttöjä, joihin porasin 31 mm aukon ja sisämitat tein siten, että pöntössä voisi pesiä tali- ja sinitiainen sekä kirjosieppo. Kaksi pöntöistä soveltuisi sekä puukiipijöille että tiaisille. Tein kolmiomallisen sijaan neliömallisen pöntön, jotta muukin kuin puukiipijä voisi pöntössä pesiä. Puukiipijän pöntössä reijät porataan pöntön seinän reunaan molemmille puolille pönttöä. Naapurin ulkovaraston harjatiilen raossa on pesinyt västäräkin lisäksi myös kivitasku viime kesänä. Sen vuoksi päätin kirjan ohjeen mukaan tehdä myös kivitaskulle suunnitellun pöntön.
 |
| Tässä kaikki pöntöt näytillä |
 |
| Puukiipijälle suunniteltu laatikkomainen pönttö, jossa voi asustaa myös tiaiset |
 |
| Perinteisemmän mallinen pönttö, jossa edestä avattava etuseinä puhdistusta varten |
 |
| Kivitaskun pönttö |
 |
| Pönttö "naamioituna" etupihan istutusten joukkoon |
