perjantai 26. huhtikuuta 2013

Viikinäisten lampien valtiaat

Vihdoinkin kevät oli edennyt jo niin pitkälle, että lähilampien jäät olivat lähes kauttaaltaan sulaneet. Lampien sulamisen olivat havainneet myös vesilinnut. Edellisvuotiseen tapaan isommalla lammella uiskenteli majesteettisen näköinen kyhmyjoutsenpariskunta (Cygnus olor).

Kyhmyjoutsenpari ruokaili lammella

Mustia nokikanojakin oli neljä kappaletta. Myös yksi silkkiuikku oli löytänyt tiensä lammelle. Enemmistä asukkaista taisi kuitenkin olla telkkiä. Toiselle lammelle oli jo päivää aikaisemmin laskeutunut yksi laulujoutsenpariskunta ja se näytti edelleenkin viihtyvän samalla lammella.

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) tekemässä uikkujen pesätarkastusta

Lisäksi erotin jo paljain silminkin, että lammelle oli saapunut myös muutama mustakurkku-uikku (Podicepts auritus). Tarkempi kiikarointi osoitti, että tällä uikku-parilla oli mielessä peräti jonkinlaisen pesän rakentaminen. Siinä määrin vesikasveja kannettiin kasaan.

Mustakurkku-uikut rakentamassa jotakin
Laulujoutsenpari lähestyi tätä rakennuspuuhissaan olevaa mustakukku-uikkuparia ja toinen joutsenista käväisi nokallaan myös tarkistamassa, mitä tämä lintupari oli oikein puuhaamassa. Luultavasti uikkujen aikeet eivät olleen laulujoutsenten mieleen. Juuri kun olin lähtemässä kotiin niin toiselle lammelle lensi neljä muuta laulujoutsenta. Välittömästi lammella jo ollut laulujoutsenpari kuulutti kovaan ääneen kaulojaan koukistaen paikallaolostaan. Pian sain kokea tämän lajin agressiivisuuden. Pari lensi suoraan kohti myöhemmin saapuneita laulujoutsenia ja kävi sumeilematta tunkeilijoiden kimppuun. Ne näyttivät ketkä olivat lampien todelliset valtiaat. Aika näyttää miten käy kyhmyjoutsenparille. Mahtuvatko nämä kaksi lajia olemaan näillä pienillä lammilla yhtä aikaa.