Asettauduin terassille puutarhatuoliin istumaan "aseinani" kiikarit, kynä ja muistikirja. Jalkojani alkoi jo hieman paleltaa paikallaan istumisesta. Kaukana kuului linnun lauluääni, mutta muuten ensimmäiset 15 minuuttia olivat varsin hiljaisia - kirjaan ei tullut yhtään merkintää. Pienoinen epätoivo alkoi jo vallata alaa, kun pelkäsin merkitseväni ensimmäisestä pihabongauksesta tulokseksi pyöreän nollan. Taivaalta kuului variksen tuttu raakunta ja mustavalkoinen siivekäs suuntasi kulkunsa takarajan takaiseen lähimetsikköön. Ensimmäinen merkintä muistikirjaan. Pikkuhiljaa merkintöjä alkoi kertymään, joista pidin tukkimiehen kirjanpitoa muistikirjaani. Kaksi tali- ja sinitiaistakin kävivät ruokintalaitteelta nappaamassa siemenet aivan kuin olisivat tulleet pyynnöstä paikalle. Paras kerralla laskettu lajin lukumäärä oli 23 räkättirastaan parvi, joka oli lentänyt kolmeen korkeaan koivuun. Kuusi havaittua lajia ei lukumääränä päätä huimaa, mutta hyvä suoritus ensimmäiseksi kerraksi. Viikinäisten alue on vielä sen verran uusi, että puustoa ei ole vielä ehtinyt kasvaa riittävästi lintuja houkuttelemaan. Ensi vuonna voisin myös laajentaa talviruokinnan ateriavalikoimaan esimerkiksi talilla ja pähkinöillä. Pelkät auringonkukan siemenet eivät taida oikein siivekkäitä houkutella.
 |
| Kuusen latvassa seisonut varis (Corvus corone) joutunut pihabongauksen uhriksi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti