Oman tuntumani perusteella Viikinäisten alue sijaitsee tuulisella paikalla. Maaviikin ja Ulasoorin pellot muodostavat pitkän avoimen väylän, josta tuuli pääsee puhaltamaan suoraan asuinalueelle. Seija-myrskyn riehuessa heräsimme vaimon kanssa aamuyöstä klo 04.00 aikaan, kun myrsky tuntui olevan hurjimmillaan. Siinä vaiheessa ei oikeastaan voinut kuin toivoa, että rakennus säilyisi ilman suurempia vaurioita. Aamulla lehteä hakiessani huomasin, että ainakin kolme harjatiiltä oli lähtenyt liikkeelle. Yksi oli pirstoutunut maahan asti, toinen oli rikkinäisenä katon lumiestettä vasten ja kolmas oli myös pysähtyneenä samaan esteeseen. Päätin jättää katon korjauksen lauantaille sillä olihan perjantai 13. päivä.
 |
| Tuuli oli katkaissut tämän lehtipuun rungon |
 |
| Terveen näköinen mänty oli katkennut ja kaatunut peltotielle |
Vähäluminen joulukuu on pitänyt pellot avoimina ja se näyttää houkuttelevan keltasirkkuja ruokailemaan. Maaviikin sänkipellolle oli kerääntynyt vähintään 80 yksilön parvi. Valitan alemman kuvan laatua, mutta minkäs teet, kun valoa ei vain ole.
 |
| Keltasirkkujen parvi ruokaili Maaviikin sänkipelloilla |
Myös seitsemän laulujoutsenen parvi suuntasi kohti länttä. Meri ei ole jäätynyt, joten joutsenilla on vielä hyvin tilaa uiskennella.
 |
| Laulujoutsenet suuntaavat kohti avovettä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti