perjantai 20. heinäkuuta 2012

Onnistunut kuvauspäivä

Kesälomalla heinäkuussa ei ollut montakaan aurinkoista ja lämmintä päivää, joten niistä lyhyistä aurinkoisista hetkistä piti ottaa kaikki irti. Koko perhe oli mukana kävelyllä Viikinäisten lampia kiertävällä polulla. Samalla kuvailin hyönteisiä, joita oli liikkeellä runsaasti: sudenkorentoja, meden kerääjiä, perhosia ja kovakuoriaisia. Sain kuvatuksi mm. nelivyökukkajäärän, jota en ollut aikaisemmin nähnyt.

Hentosudenkorennot taisivat saada päähuomion, koska niitä oli runsaasti liikkeellä. Lämmin ilma teki ne myös nopeiksi pyrähtämään pakoon, kun yritin niitä lähestyä. Joukossa oli onneksi yksilöitä, jotka osoittivat hieman myötämielisyyttä kuvaajaa kohtaan.


Isokeijukorento (Estes dryas)
Päivä oli aurinkoisuudestaan huolimatta melko tuulinen, joten se toi oman lisähaasteensa kuvaamiseen. Sain kuitenkin kuvaan aika hyvän terävyyden, kun makasin mahallani polulla ja nojasin kyynärpäilläni maahan. Suljinaika oli 1/80 s, joka on aika pitkä aika käsivaralta kuvattaessa. Koska valoa oli runsaasti sain kuvatuksi herkkyydellä ISO 400 aukon ollessa f/16. Pieni aukko mahdollisti suhteellisen hyvän syväterävyyden vaikka korentojen siivet ei ole kauttaaltaan teräviä.

Korennot eivät lähde yhtä helposti karkuun silloin, kun ne ovat lisääntymispuuhissa, kuten tämä pari tässä. Koiras ottaa naaraan niskasta kiinni peräpäässä olevilla pihdeillä. Hyönteiset muodostavat keskenään kauniin sydämen muodon.
Okatytönkorento (Nallagma cyathigerum)
Olen itse ollut erityisen tyytyväinen yllä olevasta kuvasta. Jostakin syystä se on miellyttänyt silmääni kaikkein eniten. Käytin myös hieman enemmän aikaa kuvan jälkikäsittelyssä eli maalasin sekä korennon että kasvin, jolla se lepää Lightroomin siveltimellä ja tein sitten omat asetukset näille alueille. Tällä pyrin korostamaan erityisesti hyönteistä taustasta.


Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus)
Pitkissä heinikoissa viihtyy myös viereisen kuvan tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus). Se ei ole yhtä arka kuin monet muut perhoslajit vaikka sekin lähtee kyllä lentoon, jos objektiivin kanssa menee liian lähelle.
Lukki (Opilio parietinus)

Koska aurinko pysyi myöhään ylhäällä ja valoa kuvaukseen oli riittävästi kävin vielä illalla pienen kuvausreissun kiertäen molemmat lammet. Saalis jäi kuitenkin aika pieneksi. Törmäsin sentään lukkiin, joka oli saanut mukaansa salamatkustajiksi punaisia punkkeja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti